Päivän paskimmat

Mun yksi lempparikirppis Tampereella on Tesoman länsikirppis. Se on pieni, ja laatu vaihtelee hyvinkin paljon. Yleensä kuitenkin löytyy jotakin kotiin tuotavaksi. Viikonlopun kierroksella päädyin kuitenkin tekemään enemmän paskoja löytöjä, kuin niitä hyviä.

Esitelläänpäs löydöt vähemmän paskoista paskimpiin. Tai ehkä se on makuasia. Mun mielestä aika paskoja kaikki.

4) Tyhjiä kahvipaketteja. Okei, joku tekee näistä niitä kasseja yms. Mutta eikö näitä saa kerättyä sitten kaiken maailman tuttaviltaan ihan ilmaiseksi. Itsehän pidän tyhjää kahvipakettia täysin roskistuotteena ja koen tämän samana, kuin raahaisin täyden roskapussin kirppispöytään. Hinta sentään vain 80 senttiä, mutta silti, huoh.


3) "Harmillisesti pokkari vähän kastunut." Tämä ehkä tuli kuvattua enemmänkin tuon hintalapun takia. Tästä voidaan varmasti olla montaa mieltä. Kastumisen huomasi selkeästi, mutta kyllä kirjan varmasti olisi voinut vielä lukea. Jos kirja olisi ollut mulle mieluisa, niin olisin voinut ostaakin sen matkaluettavaksi 50 sentillä. Tähän hintaan ostan muutenkin pokkareita, jotka hylkään reissullani.


2) En ole ehkä oikea puhumaan lastenvaatteista, sillä enhän ole äiti. Olen kuitenkin jo vuosia sitten päättänyt, että jos joskus saan lapsia niin suurin osa niiden tarvikkeista tulee hankittua käytettynä. Enkä ymmärrä miksi lapselle pitäisi ostaa kalliita merkkivaatteita, kun ei ne kauaa sille kuitenkaan mahdu (niin, tässähän puhuu henkilö, joka on pienelle kummipojalleen ostanut marimekkoa ja conversen tennarit...hupsis.) Kuitenkin lapsi kasvaa nopeasti siihen ikään, että hänen pitää saada kaikki hienoudet ihan vain siksi, että muillakin on. Leikki-ikäisen vaatteissa ei ehkä ole niin paljoa merkitystä kunnolla, koska ne taatusti hajoaa ja likaantuu jatkuvasti, mutta pikkuvauvan vaatteissa aika moni on ehkä vähän tarkempi. Ainakin itse olisin. Mites te äiti-ihmiset? Nyt bongasin pöydän, jossa kaikki vaatteet olivat kamalassa nukassa ja hinnat ihan huipussaan. 1,90 euroa nukkaisesta bodysta. Eikä käsittääkseni ollut mikään merkkivaatekaan. Minun makuuni tuo oli lähinnä sellainen, että voisi ystävältä kysyä, että onko sinulla tälle tarvetta, ei ole maailman parhaimmassa kunnossa, mutta ajaa kuitenkin asiansa. Tai ehkä voisi laittaa kirpparilla johonkin laatikkoon, josta saisi vaatteen 10c/kpl. Mutta melkein kaksi euroa, juu ei kiitos. (Nukkaisen bodyn kuvaaminen ei ehkä ole kaikista helpointa, mutta uskokaa pois, kamala oli.)


1) Ja päivän paskimmaksi valikoitui kaksi kappaletta leikkuulautoja, vain kaksi euroa. Hyi yök.


Toivottavasti muilla on ollut parempi kirpparituuri viimeaikoina. Kävin viikolla radiokirpparillakin. Nykyään päätän jokaisella kerralla, kun menen sinne, että ei tarvitse enää mennä. Silti aina löydän itseni kiroamasta niin hintoja, laatua, ahtautta, ruuhkaa, uutta tavaraa (Oikeesti melkein se kirpparin avarampi takaosa ja sinne johtava reunusta täynnä uusia halpisrytkyjä ja tarjolla useita samanlaisia. Hienoa jälleenmyyntiä.) yms. Harmi, että kamera ei ollut mukana.